Mag.phil. Justyna Pierzynska väittelee 20.11.2021 kello 12.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Exotic brotherhoods: Geopolitical knowledge(s) and the Caucasus in Polish and Serbian media”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PII (108), Yliopistonkatu 3, Helsinki.

Vastaväittäjänä on Prof. Reiner Keller, University of Augsburg, ja kustoksena professori Juha Herkman.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Yleisö voi seurata väitöstä myös Zoomissa: https://helsinki.zoom.us/j/65808261582

Väittelijän yhteystiedot:
Justyna Pierzynska
justyna.pierzynska@helsinki.fi

_____________________________________________________________________________

The public examination of Mag.Phil. Justyna Pierzynska’s doctoral dissertation ”Exotic brotherhoods: Geopolitical knowledge(s) and the Caucasus in Polish and Serbian media” is held on 20 November 2021 at 12.15. Location: Porthania, PII (108), Yliopistonkatu 3, Helsinki.

The opponent is Prof. Reiner Keller from the University of Augsburg, and the custos is Prof. Juha Herkman.

The electronic version of the dissertation can be downloaded from Helda.

The audience can follow the examination on Zoom: https://helsinki.zoom.us/j/65808261582

Justyna Pierzynska
justyna.pierzynska@helsinki.fi

Abstract:

This thesis investigates the creation of geopolitical knowledge in Central and Eastern Europe (CEE). In particular, it focuses on the discourses of international brotherhood and friendship and the emergence of often unexpected ideas of “geopolitical closeness” between nations in this region. The dissertation zooms in on ways in which the Caucasus region is incorporated into Polish and Serbian readings of both countries’ geopolitical position, historical memory and their self-understanding as actors in the world of states. The five articles comprising the thesis discuss the Polish-Georgian, Serbian-Armenian, Serbian-Ossetian and Serbian-Abkhazian “friendships”, tracing their rationales and ideational components. Special attention is paid to the role of a third actor – Russia and the Russians – in relation to which the analysed brotherhoods take on clear political vectors (pro- and anti-Russian).

Critical geopolitics, a sub-discipline of political geography interested in the operations of geopolitical knowledge and power on various levels in contemporary societies, combined with the sociology of knowledge perspectives on discourse studies are two main theoretical lenses that inform this thesis. Additionally, in individual articles concepts from other strands of discourse studies, memory studies, history are utilized. I apply these perspectives to the problem of brotherhood discourses connecting Poles and Serbs with selected Caucasian nations in order to contribute to discourse-oriented research of geopolitics in Central and Eastern Europe.

The articles of this thesis argue for a deeper engagement with geopolitical imaginations formed at the intersection of the most mundane levels of audience interventions (e.g. user-generated content) and expert commentaries active in the media realm. Another argument advanced in this thesis is the usefulness of online comments as a source for critical geopolitical analyses, especially those interested in the actual formation of knowledge claims within geopolitical narratives. Although online comments have nowadays been “forgotten” in favour of social media analyses, they represent one of the clearest sources for understanding the actual unfolding of geopolitical arguments in real time.

Central to this dissertation is the attention given to analogy as tool of knowledge formation. My analysis suggests that the power of historical and geographical analogies in geopolitical discourses is key to forming ideas on international brotherhood, friendship and connections. Re-discovering the potential of analogies on various levels of geopolitical agency helps understand the power of not only intellectual, but also emotional attachments between nations that appear “exotic” on first examination.

Finally, the thesis points to the need to shift the research focus from discursive operations of “othering” and enmity, which have formed the core of discourse research interested in nation- and geopolitics-related issues in CEE, to ”brothering” and friendship, which has so far been neglected. By doing this, I hope to open a discussion about the role that the ideas of brotherhood between nations have in shaping people’s ideas on geopolitics in general, challenging or accepting official foreign policy narratives, creating knowledge about other nations and positioning oneself towards them.

Tiivistelmä:

Väitöskirja tutkii geopoliittisen tiedon tuottamista Keski- ja Itä- Euroopassa. Se tarkastelee etenkin kansainvälisen veljeyden ja ystävyyden diskursseja ja eri maiden ”geopoliittiseen läheisyyteen” liittyvien – usein yllättäviltäkin tuntuvien – ajatusten esiin nostamista Puolassa ja Serbiassa. Väitöskirja analysoi ennen muuta Kaukasuksen alueeseen ja tapahtumiin liittyviä ”veljeysdiskursseja”. Näitä diskursseja käytetään Puolassa ja Serbiassa heijastuspintoina, joiden avulla peilataan geopoliittista asemaa, historiamuistia ja omakuvaa suhteessa muihin maihin.

Väitöskirja koostuu viidestä tapaustutkimuksesta, jotka on julkaistu akateemisina artikkeleina. Ne esittelevät Puolan ja Georgian, Serbian ja Armenian, Serbian ja Ossetian sekä Serbian ja Abhasian välisiä veljeysdiskursseja ja analysoivat näiden diskurssien taustalta löytyviä ajatusmalleja ja tietorakennelmia. Erityistä huomiota analyyseissa kiinnitetään kolmannen osapuolen eli Venäjän rooliin diskursseissa, koska venäjämyönteisyys tai -vastaisuus rakentaa veljeysdiskursseille usein selkeät poliittiset suuntaviivat.

Tutkimuksen pääasiallisen teoreettisen viitekehyksen muodostavat kriittinen geopolitiikka (critical geopolitics) ja tiedon sosiologia (sociology of knowledge). Lisäksi eri osatutkimuksissa hyödynnetään myös muistiin ja muistamiseen liittyvän tutkimusalan (memory studies) sekä historiatieteiden käsitteitä. Edellä mainittujen näkökulmien monitieteinen yhdistäminen tuottaa tuoreen kontribuution geopoliittisten diskurssien tutkimukseen Keski- ja Itä-Euroopassa.

Väitöskirjan osatutkimukset osoittavat, että tarvitsemme syvempää perehtymistä arkipäivän yleisöosallistumisen ja asiantuntijoiden mediakommenttien kohtaamisiin ja niiden vaikutuksiin geopoliittisten mielikuvien syntymisessä ja vahvistumisessa. Väitöskirja osoittaa myös internetkommenttien käyttökelpoisuuden kriittisen geopoliittisen analyysin lähdemateriaalina. Kommenttiaineisto auttaa selvittämään erityisesti sitä, kuinka laajalti jaettujen geopoliittisten narratiivien ”tietoon liittyvät väittämät” (knowledge claims) rakentuvat arkisen mediakäytön kautta.

Yksi väitöskirjan keskeisistä tuloksista on osoittaa analogioiden merkitys geopoliittisen tiedon muodostamisen keinona. Väitöskirjan analyysi todistaa, että historialliset ja maantieteelliset analogiat ovat geopoliittisissa diskursseissa avainasemassa. Geopoliittisten toimijoiden käyttämien analogioiden näkyväksi tekeminen auttaa ymmärtämään sekä järkeen että tunteisiin pohjautuvia siteitä kansakuntien välillä, vaikka tällaiset siteet voivat ensi silmäyksellä näyttää ”eksoottisilta”.

Lopuksi, väitöskirja osoittaa tarpeen siirtää tutkimustyön huomiota toiseuttavista ja viholliskuvia rakentavista diskursseista myös ”veljeyttämisen” ja ystävyyden diskurssien tutkimiseen. Se avaa keskustelun siitä roolista, joka kansojen välisen veljeyden ideoilla on ollut tiedon tuottamisessa muista kansoista, geopoliittisen ajattelun yleisessä rakentumisessa sekä virallisten ulkopolitiikan narratiivien kyseenalaistamisessa ja hyväksymisessä.