Suomen Maantieteellinen Seura myönsi Ragnar Hult -mitalin vuonna 2025 professori Kirsi Pauliina Kalliolle tunnustuksena akateemisesta johtajuudestaan, ympäristökasvatuksen edistämisestä ja Fennian nostamisesta kansainvälisesti merkittäväksi avoimen tieteen maantieteelliseksi julkaisusarjaksi tavalla joka samalla kannustaa erityisesti nuoria tutkijoita.

Tämän vuoden Ragnar Hult -palkinnon saaja on nykyään yksi keskeisimmistä maantieteilijöistämme. Hän on tehnyt jo pitkän uran maantieteen ja ympäristötutkimuksen pedagogiikan parissa, ja hän uskaltaa kirjoittaa ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä: kansalaisuudesta, nuorista, muuttoliikkeestä, biopolitiikasta, julkaisemisesta ja tekoälystä. Ragnar Hultin tavoin hänellä on johtajaominaisuuksia ja laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Hänen nopeat vastauksensa ja kommentit saavat joskus sinut tuntemaan olevasi ideoiden pyörremyrskyssä siitä, mitä kaikki maantiede voi olla - samalla kun hänen tahtoasenteella on asiat saatu jo etenemään. Seuran näkökulmasta hänen vaikutuksensa Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnassa on ollut korvaamaton. Mikä tärkeintä, hänen työnsä toimittajana on ollut niin korvaamattoman arvokasta ja vertaansa vailla olevaa, että kokonainen nuorten maantieteilijöiden sukupolvi on oppinut, mitä korkeasti arvostetuissa lehdissä julkaiseminen vaatii hänen anteliaan kommentointinsa ansiosta, joka aina korostaa selkeää tieteellistä argumentointia ja kirjoitustyyliä. 

Suomen Maantieteellinen seura on myöntänyt parhaan maantieteen maisterintutkielman palkinnon 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Kilpailu tästä palkinnosta on aina ollut kovaa ja kirjavaa antaen vaikutelman, ettei ole olemassa aihetta, jota harjaantunut maantieteilijä ei voisi muuttaa maantieteeksi. Helsingin Maantieteen Päivillä SMS palkitsi tutkielmasta 'Asukasosallisuus lähiöiden kehittämisessä – Tutkimus Kouvolan Eskolanmäestä'  YTM Johanna Kolehmaisen. Lukuvuoden 2024-2025 paras maantieteellinen maisterintutkielma osoittaa hyvin konkreettisin tavoin (in concrete ways (pun intended)), miten yhteisöjä voidaan sitouttaa osallistavassa suunnittelussa. Runsaaseen suunnittelukirjallisuuteen pohjautuva opinnäytetyö toimii itsessään sekä kehityssuunnitelmana että paikkaperustaisena suunnittelutyökaluna osoittaen menetelmällistä monipuolisuutta ja innovatiivisuutta. Tutkielma on hyvä esimerkki visuaalisesti toimivasta paketista, jossa on kuunneltu asukkaita ja tähdätty naapuruston kehittämiseen. Seuran hallitus kiittää myös aineistonkeruun itsenäisyyttä ja kokonaisuuksien hallintaa. Jos viime vuoden tutkimuksen kohde saattoi olla jopa villiintynyt, hieman pöhöttynyt tai söpö kehräten edellisen voittajan jaloissa, tällä kertaa tutkimuskohde on niin stereotyyppisen synkkä, taipumaton, autioituva, arkipäiväisen karu ja jäykkä, että tutkimuksellinen syventyminen väistämättä tuottaa uusia merkityksiä, haastaa totutut kielikuvat ja tarjoaa uusia oivalluksia. On myös sanottava, että suurkaupunkien aikana on ilahduttavaa oppia uusia asioita paikoista, jotka saattavat mielikuvissa olla käytännössä tyhjentyviä tai jollain tapaa toissijaisia. Seura kehuu tämän vuoden parasta opinnäytetyötä rohkeudesta lähteä Kouvolaan ja Eskolanmäen lähiön suunnittelun teoretisointia innovatiivisilla tavoilla. Työ itsessään muistuttaa, että suomalaisessa alue- ja maantieteessä on viljalti tutkimuskohteita, joissa voisi tehdä paljon enemmänkin.  



Kirjoittanut:
Joni Vainikka